Ainutlaatuiset suomalaiset ruoat – oletko jo maistanut näitä herkkuja?

Suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt vuosisatojen aikana nykyiseen muotoonsa, ja se sisältää useita ainutlaatuisia herkkuja. Erilaisen ruokakulttuurin taustalla näkyy läheisesti luonto ja maatalouden merkitys sekä tietysti kylmän ja pitkän talven vaikutus.

Kevät ja kesä kestävät vain pienen osan vuodesta, ja sen aikana kerätään ruokaa talteen koko vuoden tarpeiksi. Sienet, marjat ja muut luonnon antimet ovat tärkeä osa perinneruokia, ja kuka vain voi edelleen poimia niitä vapaasti luonnosta kesän ja syksyn aikana.

Osa suomalaisista ruoista maistuu hyvin myös matkailijoille, osa jakaa mielipiteitä ja osa taas aiheuttaa suorastaan kauhistusta. Yksi tällaisista on salmiakki, joka ei uppoa suihin edes hetken maistelun jälkeen.

Ruisleipä maittaa myös muille kuin suomalaisille

Ruisleipä on ehdottomasti yksi suomalaisen ruokakulttuurin kulmakivistä, ja tuore, lämmin ruisleipä herättää monen mielessä ruokamuistoja aina lapsuudesta lähtien.

Ruokalajin historia ulottuu jo vuosisatojen taakse – rukiin viljely on ollut Suomessa yleistä jo pitkään, ja siitä tehty leipä oli monelle perheen pääasiallinen ravinnonlähde. Ruisleipien säilyvyys oli erinomainen, ja useissa historiallisissa kuvissa voikin nähdä pitkän rivin ruisleipiä ripustettuna leivinuunin päälle.

Sen merkitys ei ole kuitenkaan muuttunut vuosien saatossa, ja se valittiin jopa Suomen kansallisruoaksi vuonna 2016. Kansallisruoka valittiin äänestämällä, ja ruisleipä keräsi niukasti karjalanpaistia isomman äänisaaliin. Ruisleipä kuuluu monien ruokavalioon jokaisena päivänä, ja se on yhtä rakastettu joka puolella Suomea.

Suomalaisten suosikkileivän terveysvaikutuksia on tutkittu useita kertoja, ja sen on todettu olevan esimerkiksi vehnäleipää parempi vaihtoehto. Tutkimusten perusteella ruisleivän sisältämillä polyfenoleilla on kuidun ohella suituisa vaikutus terveyteen, ja se auttaa muun muassa pitämään veren insuliinitasot matalina.

Nykyään ruisleipää syödään monissa muodoissa, joita ovat:

• perinteiset reikäleivät
• saaristolaisleipä
• 100 % täysjyvää olevat ruisleivät

Ruisleipä on suomalaisista ruoista se, joka usein maittaa myös matkailijoille. Pehmeä ruisleipä suomalaisella voilla onkin yhdistelmä, joka jää hotellin aamupalapöydästä mieleen.

Mämmi jakaa mielipiteitä

Mämmi on ruoka, joka jakaa myös suomalaiset kahteen eri leiriin. Toiset syövät mämmiä intohimoisesti sen lyhyen ajan, kun sitä on saatavilla. Erityisen kuuluisa mämmin puolesta puhuja on suomalainen hiihtolegenda Juha Mieto, jonka syömää mämmin määrää kauhistellaan aina pääsiäisen tienoilla lehdissä.

Kaikille tämä perinneruoka ei kuitenkaan maita, eikä mämmin erikoinen ulkonäkö ainakaan auta pitämään siitä. Osalle mämmi maittaa vain sokerin ja paksun kerman kera, kun taas toiset syövät sitä lusikalla suoraan purkista. Nykypäivänä tarjolla on valtava määrä eri makuvaihtoehtoja, ja pienen purkin mämmiä voi ostaa matkaan valmiiksi maustettuna.

Sitä nauttiessa voidaan istua sohvan nurkkaan ja suunnata kännykällä viihteen äärelle. Tällöin rahapelaamisen harrastajat ottavat suunnaksi ulkomaiset nettikasinot, joilla ei ole ikinä Suomen lisenssiä. Niiden pelivalikoima ja bonukset ovat ainoaa kotimaista vaihtoehtoa paremmat, mutta se ei tarkoita niiden toimivan kokonaan ilman säätelyä. Kasinolla voikin olla muun maan lisenssi tai se on rekisteröitynyt toiseen maahan toimien sen asetusten mukaisesti.

Mämmin syntyhistoriasta ei ole varmuutta, mutta sitä on todennäköisesti valmistettu aluksi oluen valmistuksesta ylijääneestä mäskistä. Näin on saatu hyödynnettyä kaikki raaka-aineet, eikä mitään ole mennyt hukkaan.

Nykyään tämä pääsiäiseen kuuluva herkku valmistetaan ruismaltaasta ja ruisjauhoista, jotka paistetaan ja imelletään. Ruokalajin ulkonäkö ei kieltämättä herätä vielä mielikuvaa herkusta, ja se tarjoillaankin usein kerman kanssa. Moderni versio voidaan maustaa esimerkiksi jäätelöllä ja marjoilla, ja makuja on yhtä monia kuin syöjiä.

Leipäjuusto sopii myös jälkiruoaksi

Leipäjuusto on yksi niitä perinneherkuista, joka on syntynyt vuodenaikojen sanelemana. Se säilyy kuivuneena poikkeuksellisen hyvin, mikä mahdollisti isojen juustomäärien valmi

Juustoleipä ei ole kuitenkaan koskaan ollut arkiruoka, vaan sitä nautitaan harkiten. Aikanaan se oli palkka esimerkiksi maatilan rankkojen työtehtävien hoidosta, mutta nykyään se kuuluu niin kotien jälkiruokapöytiin kuin ravintoloissa aterian kruunuksi. Perinteisesti leipäjuusto tarjoillaan lakkahillon kanssa, ja yhdistelmä suolaista ja makeaa on vastustamaton.

Nykykeittiöissä leipäjuuston käyttö on laajentunut, eikä sen asema suomalaisessa ruokakulttuurissa näytä ainakaan pienenevän. Leipäjuustoa käytetään jälkiruokien pohjana, grillataan osaksi suolaisia annoksia tai tarjoillaan erilaisten kastikkeiden kera.

Se onkin helppo ja monikäyttöinen ainesosa jälkiruokiin, mikä tekee siitä kiinnostavan raaka-aineen yhtä lailla kotikeittiöihin kuin ravintolapöytiin.

Poronkäristys kuuluu Lapin matkailuun

Lapin ainutlaatuisuuteen kuuluu vuosisatojen taakse ulottuva perinne poronhoidosta, joka elää edelleen vahvana. Pohjois-Suomessa matkaillessa voikin huomata, että porot kulkevat vapaana isoilla alueilla ja ne ovat tuttu näky ympäristössä.

Poro on sitkeä, ja se pärjää Lapin kylmässä talvessa ja kuumassa kesässä. Vuosisatojen aikana poronhoito on kehittynyt ammattimaiseksi, ja paliskunnat huolehtivat laumojen hyvinvoinnista. Samalla porosta saatavat tuotteet ovat tärkeä elinkeino Lapissa.

Poronkäristys on poronlihasta valmistettu nopea paistos, joka tarjoillaan perunamuusin tai perunoiden sekä puolukkahillon kanssa. Se on Lapin klassikko ja yksi niitä makuja, joka yhdistetään Lapin-matkailuun.

Poronkäristykseen käytetään usein ohuita siivuja poronlihaa, jotka paistetaan nopeasti pannulla voissa. Sen jälkeen ne vielä haudutetaan mureaksi, mikä on olennainen osa ruoan herkullista makua.

Vaikka poronkäristys kuuluu erityisesti Lappiin, on sitä helppo löytää myös muualta Suomesta. Kauppojen pakastealtaissa myydään lähes valmista käristystä, joka ainoastaan haudutetaan kotona kypsäksi ja mureaksi. Näin syntynyt ateria ei ole kuitenkaan aivan yhtä herkullinen kuin Lapin revontulten alla nautittu.

Mustamakkara on kotoisin Tampereen seudulta

Mustamakkara on perinteinen verestä valmistettu makkara, joka on erityisen tunnettu Tampereella. Se jakaa mämmin tavoin mielipiteitä – osalle se on makkaroiden aatelinen, kun taas toiset eivät edes suostu maistamaan sitä.

Sillä on täysin ainutlaatuinen makumaailma, joka on voimakas erottuen muista makkaroista. Se voidaan ostaa torikioskista ja syödä sellaisenaan, mutta useimmiten mustamakkara tarjoillaan perunamuusin ja puolukkahillon kanssa.

Vaikka mustaamakkaraa nautitaan erityisesti Tampereen seudulla, on se historiallisesti ollut olennainen osa suomalaisten ruokapöytää. Mitään ei heitetty hukkaan, ja verestä valmistettiin sekä makkaraa että verilettuja. Näistä makkara oli erityisen ravitseva ja hyvin säilyvä ruoka, joka oli helppo ottaa esimerkiksi pellolle mukaan.

Kermainen lohikeitto on kotimainen klassikko

Suomalaiseen ruokapöytään on aina kuulunut myös meren antimet, ja erityisesti lohi on tuonut arkeen pienen ripauksen juhlaa.

Sitä nautitaan monessa eri muodossa, mutta erityisen tunnettu osa suomalaista ruokaa on kermainen lohikeitto. Keitto maittaa myös matkailijoille, ja se kuuluu monen ravintolan tunnetuimpiin ruokalajeihin.

Perusresepti on melko yksinkertainen ja jopa arkisen kuuloinen. Kotimaisten perunoiden, lohikuutioiden ja kasvisten lisäksi tarvitaan vain kermainen liemi, joka maustetaan suolalla, tillillä ja ripauksella sitruunaa. Lopputulos vie kuitenkin kielen mennessään, ja jokaisella on oma resepti tämän klassikon valmistamiseen.

Keitosta voikin helposti tehdä pieniä muunnoksia lisäämällä liemeen erilaisia yrttejä tai mausteita, jotka tuovat siihen uuden vivahteen. Lohikeiton yksinkertaisuus onkin sen suosion taustalla – pienestä määrästä raaka-aineita syntyy paljon makua sisältävä ruokalaji.

Lohi on myös valtavan terveellinen rasvainen kala, joka sisältää muun muassa alla esitettyjä ravintoaineita.

Rasvaista kalaa suositellaan edelleen nautittavaksi viikoittain, ja lohikeitto täyttää tämän suosituksen herkullisella tavalla. Se onkin yksi suomalaisen ruokakulttuurin helmistä, joka maittaa poikkeuksellisen hyvin myös matkailijoille.

Karjalanpiirakat kuuluvat moneen ateriaan

Karjalanpiirakoista ei synny varsinaista ateriaa, mutta ne ovat silti olennainen osa suomalaista ruokapöytää. Tämä erikoinen herkku maittaa lähes kaikille, ja taito niiden valmistamiseen on siirtynyt sukupolvesta toiselle.

Nykyään karjanlanpiirakoita saa ostettua myös lähimarketista, ja ne ovat olennainen osa esimerkiksi reissueväitä. Piirakat maistuvat erinomaisesti jopa sellaisenaan, eivätkä ne vaadi välttämättä päällysteitä. Samalla ne on helppo pakata mukaan, ja ne säilyvät retken ajan erinomaisesti.

Karjalanpiirakoissa on pehmeä riisitäyte, joka saa ympärilleen ruistaikinasta tehdyn kuoren Piirakat rypytetään niiden tyypilliseen muotoon, ja paistetaan sen jälkeen rapeiksi uunissa.

Vaikka karjalanpiirakat maistuvat sellaisenaan, ovat ne parhaimmillaan munavoin kanssa. Se valmistetaan keitetyistä kananmunista, jotka sekoitetaan voin ja suolan kanssa. Niistä syntyy pehmeä levite, joka levitetään vasta uunista tulleen lämpimän piirakan päälle.

Salmiakki vaatii totuttelua

Viimeisenä on salmiakki, joka edellisistä poiketen ei maistu turisteille, eikä muille kuin suomalaisille. Se jakaa mielipiteitä myös suomessa – osalle se on ainoa oikea makeinen, kun taas toiset eivät pidä salmiakista lainkaan.

Se syntyy yhdistämällä lakritsia ja ammoniumkloridia, jolloin lopputulos on huomattavasti suolaisempi kuin pelkässä lakritsissa. Tästä tulee myös sen englanninkielinen nimi, joka on salty liqourice.

Suomalaiset tuovat salmiakin rohkeasti eri tuotteisiin, josta esimerkkeinä salmiakkijäätelö ja salmiakkikossu. Näistä jälkimmäinen on alkoholipitoinen vahva juoma, joka saa makunsa salmiakista.

Salmiakin maistattaminen matkailijoilla kuuluu perinteisiin, ja siitä saadaan yleensä hyvät naurut. Makumaailma on vähintään erikoinen, eikä makeista saada yleensä syötyä loppuun asti. Vahva salmiakki maistuukin ainoastaan suomalaisten suussa, ja se on erinomainen esimerkki suomalaisten ainutlaatuisesta ruokakulttuurista.