Ruokahalu on jokaiselle tuttu käsite: toisinaan keho ja mieli suorastaan huutavat ruokaa, kun taas toisinaan ruoan lapioiminen saattaa tuntua kirjaimellisesti pakkopullalta.
Ruokahalu on yksilöllistä, mutta on muutamia yleisesti tunnettuja ruokahaluun negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Alapuolelle olemme listanneet kahdeksan asiaa, jotka voivat viedä ruokahalun mennessään!
Stressi on yksi yleisimmistä ruokahaluun negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä. Kiireinen työpäivä saattaa vilahtaa silmissä ilman, että suuhunsa huomaa laittaa mitään. Korkea stressitaso aktivoikin kehon stressivasteen, mikä voi vähentää ruokahalua.
Stressi vaikuttaa syömiseen useammallakin tavalla: stressihormonit, kuten adrenaliini sekä kortisoli voivat viedä näläntunteen mukanaan. Toisaalta taas pitkittynyt stressi voi johtaa ongelmiin ruoansulatusongelmiin, mikä osaltaan voi vaikuttaa syömishaluihin.
Mikäli sinulla on tapana helposti stressaantua, kannattaa syömiseen kiinnittää ekstrahuomiota. Hyvä idea voi olla suosia helppoja ja kevyitä ruokia, jotka on helppo nauttia vaikka kiireen keskellä.
Unenpuute voi pahimmassa tapauksessa viedä ruokahalun kokonaan. Moni meistä varmasti on kokenutkin tilanteen, miten esimerkiksi matkustamisen tai jälkikasvun vuoksi valvotun yön jäljiltä ruoka ei meinaa maistua.
Riittävä uni on tärkeää kehon hormonitasapainon ylläpitämiseksi, ja tähän joukkoon kuuluvat myös ruokahalua säätelevät hormonit. Erityisen suuressa roolissa on greliini-hormoni, joka voi vaikuttaa ruokahaluun lisäten tai vähentäen sitä.
Väsyneenä myös ruoanlaitto saattaa tuntua liian työläältä, minkä vuoksi moni kääntyykin huonosti nukutun yön jälkeen epäterveellisten valmisruokien puoleen.
Kasinopelien liiallinen pelaaminen voi vähentää ruokahalua useastakin eri syystä. Yksi syy on, että nettikasinot ja niiden tarjoaman jännitys voi viedä helposti mukanaan. Kun adrenaliini virtaa verisuonissa, voi syömiseen keskittyminen olla vaikeaa.
Toisaalta taas ruokahalu voi kadota kokonaan, mikäli kasinopelien pelaaminen muuttuu ongelmalliseksi. Pahimmassa tapauksessa peliongelma voi aiheuttaa vakavaa stressiä, ahdistusta sekä masennusta, jotka kaikki voivat hormonitoiminnan kautta vaikuttaa ruokahaluun.
Ongelmallisesta pelaamisesta mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset huolet voivat aiheuttaa pitkittynyttä stressiä, mikä saattaa vaikuttaa kehon toimintaan negatiivisesti pitkäaikaisestikin.
Masennusta on hyvin yleinen mielenterveyshäiriö, joka vaikuttaa yksilön elämään todella monella eri tavalla. Masennus on tutkimusten mukaan niin kokonaisvaltainen tila, että sillä on merkittävä vaikutus lähes kaikkeen päivittäisessä elämässä.
Masennus voi muuttaa ihmisen aivojen kemiaa, mikä vaikuttaa ruokahalua sääteleviin hormoneihin sekä neurotransmittereihin. Lisäksi masennukseen liittyvä väsymys ja yleinen alavireisyys voivat tehdä syömisestä sekä ruoanlaitosta vaivalloista.
Lääkkeiden avulla voidaan hoitaa ja jopa parantaa monia vaivoja, mutta niillä on myös kääntöpuolensa. Monet lääkkeet voivat aiheuttaa erilaisia sivuvaikutuksia ja yksi yleisimmistä on ruokahaluttomuus.
Yleisesti esimerkiksi antibiootit, kemoterapialääkkeet, masennuslääkkeet sekä tietyt verenpaine- ja sydänlääkkeet voivat vaikuttaa negatiivisesti ruokahaluun. Pääsääntöisesti mitä vahvempi lääke, sitä suurempi on myös mahdollinen vaikutus ruokahaluun.
On useita syitä, miksi lääkkeet vaikuttavat syömishaluihin. Ne voivat muun muassa vaikuttaa ruokahalua sääteleviin hormoneihin, aiheuttaa pahoinvointi tai muuttaa makuaistia, mikä tekee syömisestä tietysti epämiellyttävää.
Yleisesti ajatellaan, että liikunta on hyvä keino herätellä ruokahalua. Tämä onkin totta tiettyyn pisteeseen asti, eikä liikunnan hyötyjä käy kiistäminen. Liikunta tehostaa muun muassa ruoansulatusta, mikä voi lisätä ruokahalua.
Mikäli liikunta on liiallista, voi tilanne kääntyä myös päinvastoin. Erittäin intensiivinen ja pitkäaikainen liikunta voi tilapäisesti vähentää ruokahalua, kun veri virtaa lihaksiin ruoansulatusjärjestelmän sijasta. Tällöin kehon täysi fokus on lihaksiston toiminnan ylläpitämisessä.
Liiallinen liikunta toki myös väsyttää, aiheuttaen äkillistä väsymystä ja energiatilan laskua. Ruoka ei välttämättä maistu, kun tekee mieli vain nukkua.
Hajuilla on tunnetusti merkittävä vaikutus ruokahaluun, tämän voi varmasti jokainen meistä allekirjoittaa omakohtaisten kokemustenkin perusteella. Herkullinenkaan ruoka maistuu tuskin kenellekään meistä, jos vieressä haisee esimerkiksi roskis tai pilaantunut ruoka.
Haju- ja makuaisti ovat yhteydessä toisiinsa. Vahvalla epämiellyttävällä hajulla voi olla niin suuri vaikutus, että myös syöty ruoka alkaa maistua pahalta, vaikka siinä ei olisikaan mitään vikaa.
Päinvastaisesti hyvä tuoksu sen sijaan voi lisätä ruokahalua: monelle niin sanotusti vesi herahtaa kielelle heti, kun herkullinen ruoan tuoksu leijailee nenään.
Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä sääolosuhteet voivat vaikuttaa ruokahaluun, vaikka se hieman hullunkuriselta kuulostaakin.
Varmasti lähes jokaisella on kokemusta siitä, miten kuuma keli voi vähentää ruokahalua. Tähän on varsin yksiselitteinen syy: kuumalla säällä keho käyttää paljon energiaa kehon viilentämiseen ja nesteytykseen sen sijaan, että keskittyisi ruoansulatukseen.
Kylmässä kelissä puolestaan keho tarvitsee enemmän energiaa lämmön tuottamiseksi ja ylläpitämiseksi, jolloin yleensä ruokahalu kasvaa. Lisäksi kylmällä kelillä maistuvat yleensä lämpimät ruoat, kun taas kuumalla ilmalla mieli tekee ennemmin jotakin kevyttä ja raikasta.
Arkiruokaa kokoaa kaikki parhaat arkiruokareseptit yhteen.