Eri maiden ruokakulttuureihin tutustuminen on monille tärkeä osa matkailua, ja reissussa tutustutaan nähtävyyksien lisäksi kohdemaan perinneruokiin.
Perinneruoissa näkyy historia, alueellisuus ja muiden maista otetut vaikutteet. Myös ympäristöllä on ollut iso vaikutus perinneruokien kehitykseen, koska aiemmin raaka-aineet saatiin vain lähialueilta.
Pohjoisen ruokakulttuuriin kulmakivinä ovat perunat ja talven yli säilyvät juurekset. Kesällä kerätyt luonnonantimet on säilötty hapattamalla ja hilloamalla. Etelä-Euroopassa suositaan puolestaan tuoreita raaka-aineita, joita on saatavilla ympäri vuoden.
Viro on yksi suomalaisten suosikkikohteista, joka tarjoaa Tallinnan lisäksi monipuolisesti rantakohteita ja muuta nähtävää.
Maa on nykyään tunnettu myös rahapeleistä, ja Viron nettikasinot tarjoavat turvallisen vaihtoehdon nettipelaamiseen. Ne ovat saaneet toiminnalleen Viron Vero- ja tullihallituksen myöntämän lisenssin, jonka ehdot ovat tiukat. Viron kasinot ovat kotimaisille pelaajille verovapaita, ja sivut on usein lokalisoitu parhaan mahdollisen pelikokemuksen takaamiseksi.
Viron perinneruoissa näkyy maan historia, ja ne ovat saaneet vaikutteita sekä Saksasta että Venäjältä. Iso osa ruokakulttuuria ovat erilaiset sianlihasta valmistetut padat, kuten lihasta, ohrasuurimoista ja kaalista valmistettu Mulgikapsad.
Myös kala kuuluu olennaisesti Viron perinneruokiin. Kilohailileipä eli kiluvõileib on ruokaisa välipala, jossa leivän päällä on kilohailifileetä ja erilaisia muita täytteitä. Lisukkeena voidaan tarjota esimerkiksi metsäsienistä valmistettua salaattia.
Saksan ruokakulttuurilla on pitkät perinteet, ja maa on erityisen tunnettu makkaroistaan. Jokaisella alueella on omat perinteen makkaranvalmistuksessa, ja maassa on arviolta jopa yli 1 500 erilaista makkaraa.
Osa perinteisistä saksalaisista makkaroista on levinnyt myös maailmalle. Näistä tunnetuimpiin kuuluvat bratwurst ja currywurst, joita myydään myös Suomessa.
Perinteisesti makkarat ostettiin erillisistä lihakaupoista, jotka hyödynsivät niiden valmistamisessa perinnereseptejä. Nämä ovat kuitenkin katoavaa kansanperinnettä, ja nykypäivän saksalainen ostaa makkarat isoista marketeista. Kulutus on edelleen suurta, ja keskiverto saksalainen popsii makkaraa useita kymmeniä kiloja vuodessa.
Makkaran lisäksi erilaiset kaaliruoat ovat osa saksalaista ruokakulttuuria. Suomalaisen kaalilaatikon sijaan suositaan hapankaalia ja muita kaalista valmistettuja lisukkeita, jotka tarjoillaan makkaroiden kanssa samalla lautasella.
Ranskalaiset perinneruoat ovat tunnettuja ympäri maailman, ja niistä näkee versioita yhtä lailla arkisessa ruokapöydässä kuin huippuravintoloissa. Vaikka Ranskasta tulee ensimmäisenä mieleen patonki, juustot ja viini, kuuluu perinneruokiin paljon pata- ja keittoruokia.
Burgundin alueelta kotoisin oleva burgundinpata on tuttu myös suomalaisille. Se on pitkään haudutettava pata, johon tulee naudanlihan lisäksi sipulia, porkkanoita, sieniä ja pekonia. Kastike on tietysti punaviinipohjainen.
Samantyyppinen ruoka on coq au vin eli kukkoa viinissä. Nykyään pataan saatetaan laittaa kukon sijaan broileria, jota haudutetaan erilaisten juuresten kanssa pitkään. Ruoasta on olemassa alueellisia muunnoksia, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi kastikkeen ja kasvisten suhteen.
Keittoruoista erityisen tunnettu on Etelä-Ranskasta kotoisin oleva bouillabaisse, jonka oikeasta reseptistä käydään kiivasta keskustelua. Aikanaan ruokalaji oli kalastajien arkipäivän ateria, mutta nykyään ruokalaji nähdään hienoimmissa ranskalaista keittiötä esittelevissä ravintoloissa.
Myös Suomessa on rikas ruokakulttuuri, joka vaihtelee suuresti alueittain. Kotimaassa matkaillessa tarjoutuukin loistava tilaisuus maistella erilaisia paikallisherkkuja, jotka ovat tyypillisiä vain tietylle paikkakunnalle tai alueelle.
Pohjoisessa on aina hyödynnetty poronlihaa, ja perinneruokiin kuuluvat porokeitto ja poronkäristys. Käristys tarjotaan perunamuusin ja metsästä poimittujen puolukoiden kanssa.
Itä-Suomessa ruokakulttuuriin kuuluu enemmän pataruokia, ja tuttu esimerkki on pitkään haudutettu lihaa ja kasviksia sisältävä karjalanpaisti. Samalta alueelta on kotoisin myös karjalanpiirakka, joka on rekisteröity EU:n nimisuojajärjestelmässä aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.
Länsi-Suomessa perinneruoat painottuvat keittoihin, ja esimerkiksi hernekeitto ja kalakeitto ovat edelleen yleisiä arkiruokia. Niitä syödään perinteisen ruisleivän, limpun tai rieskan kanssa, ja jälkiruoaksi nautitaan pannukakkuja hillon kanssa.
Etelä-Suomessa ruoissa on käytetty perinteisesti paljon kalaa. Ennen kalaa säilöttiin monella tavalla, mikä näkyi myös perinneruoissa. Nykyään kala ostetaan kuitenkin tuoreena, ja tuoretta kalaa sisältävät ruokalajit ovat syrjäyttäneet suolaamisen ja säilömisen.
Suomalaiset matkailevat paljon myös Kreikassa, jonka keittiö tarjoaa monenlaisia tuoreita herkkuja. Välimeren keittiö tunnetaan terveellisyydestään, ja siihen kuuluu runsaasti vihanneksia, hedelmiä, pähkinöitä ja täysjyvätuotteita.
Kreikassa matkaillessa kannattaa suunnata mezeravintolaan. Meze on kreikkalainen vastine tapaksille eli ne ovat pienempiä muiden ruokailijoiden kanssa jaettavia suupaloja. Mezet voivat olla esimerkiksi viininlehtikääryleitä, mereneläviä, oliiveja ja paikallisia juustoja. Höysteenä on erilaisia dippejä, joista tunnetuin on tsatsiki.
Pääruokana syödään esimerkiksi moussakaa, joka sisältää tyypillisesti lampaan jauhelihaa, munakoisoa ja juustoa.
Arkiruokaa kokoaa kaikki parhaat arkiruokareseptit yhteen.