Ruokasesongit haltuun – Näin kokkaat vuodenajan mukaan

Suomessa on neljä vuodenaikaa. Jokaisella niistä on omat ainutlaatuiset erityispiirteensä. Vuodenaikojen vaihtelu näkyy myös suomalaisessa ruokapöydässä.

Keväällä kaivataan raikkaita ja kevyitä makuja. Kesällä nautitaan tuoreista raaka-aineista ja grilliherkuista. Syksyllä on sadonkorjuun aika. Talvella turvaudutaan raskaampiin ja perinteisiin juhla-aterioihin.

Sesonkien seuraaminen tekee ruoanlaitosta mielenkiintoista. On mukavaa, kun ruokailuissa koetaan vaihtelua vuoden ympäri. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kaikkea Suomen vuodenajat tuovat mukanaan ruokapöytiin.

Kevät

Kevät tuo iloa elämään pitkän talven päätteeksi, kun pimeät päivät muuttuvat valontäyteisiksi. Samalla luonto herää ja ruokavalio kevenee. Raaka-aineet vaihtuvat tuoreempiin vaihtoehtoihin.

Keväisin pöytään tuodaan enemmän vihreitä kasviksia, varhaiskaalia, retiisiä ja yrttejä. Myös parsakaali tuo mukavaa vaihtelua talven juurespainoitteiseen ruokavalioon.

Keväällä mieli kaipaa raikkaita makuja. Tämä näkyy usein ruoanlaitossa. Uuniruoat ja padat väistyvät tieltä – tilalle tulee esimerkiksi salaatteja, kasviskeittoja ja höyrytettyjä lisukkeita.

Samalla voidaan valmistautua pääsiäisen juhliin ja nauttia muista varmoista kevään merkeistä: runebergin tortuista ja laskiaispullista.

Runebergin tortut ja laskiaispullat

Runebergin tortut ja laskiaispullat kuuluvat kevättalven perinneherkkuihin. Monet odottavat näitä aikoja innolla – silloin on lupa herkutella.

Runebergin torttu on mantelilla ja vadelmahillolla viimeistelty leivos. Reseptin uskotaan olevan runoilija Johan Ludvig Runebergin vaimon käsialaa. Torttu on kostea ja mausteinen. Se on kooltaan pieni, korkea ja pyöreä.

Laskiaispullat leikataan kahtia ja täytetään perinteisesti joko mantelimassalla tai hillolla. Tämä herättää edelleen kiivasta keskustelua, että kumpi täytteistä on parempi. Molemmat versiot kruunataan kermavaahdolla.

Jos teet laskiaispullia kotona, pulla kannattaa leipoa tuoreena ja täyttää vasta hetki ennen tarjoilua. Voit halutessasi tuunata laskiaispullia ja käyttää esimerkiksi suklaa- tai lakritsitäytettä.

Pääsiäisen herkut

Pääsiäinen on kevään tärkein juhla. Se tuo mukanaan kattauksen perinneruokia. Pääsiäispöydissä nähdään muun muassa näitä ruokia:

• Lammas
• Mämmi
• Kananmunat
• Rahkat

Lammasta kypsennetään uunissa pitkään, jolloin siitä tulee mureaa ja mehevää. Mämmi tarjoillaan perinteisesti maidon, kerman tai sokerin kanssa.

Rahkat kuuluvat olennaisesti pääsiäiseen. Niitä maustetaan esimerkiksi sitruunalla, vaniljalla tai tuoreilla marjoilla. Kananmunat symboloivat pääsiäisen uutta elämää, ja niitä käytetään paitsi koristeluun myös ruoanlaittoon.

Pääsiäinen on monille rentoutumisen aikaa. Pääsiäismunat ja suklaat tuovat herkkusuille tyydytystä. Ulkoilu sopii myös erinomaisesti pääsiäisen viettoon. Monet nauttivat pääsiäisen vapaapäivistä pääsiäisteemaisia kolikkopelejä pelaten, joita esimerkiksi uusimmat kasinot tarjoavat.

Kesä

Kesä on monien mielestä vuoden parasta aikaa. Kesä on myös mukavaa aikaa ruoanlaiton kannalta. Luonto tarjoaa parastaan, ja pöytiin tuodaan lukuisia tuoreita kotimaisia raaka-aineita – uusia perunoita, mansikoita, herneitä, raparperia, tomaattia, retiisiä ja paljon muuta.

Ruoanlaitto muuttuu kesällä yksinkertaisemmaksi. Raaka-aineet ovat herkullisia sellaisenaan. Niitä ei juurikaan tarvitse maustaa tai kypsentää.

Kesä mahdollistaa sen, että ruoanlaitto onnistuu ulkona. Kokkaaminen on mukavaa ulkona auringossa. Ruoka voidaan nauttia ulkona perheen tai kavereiden kesken. Kesäisin ruosta voidaan nauttia myös piknikeillä tai retkeillessä luonnon äärellä.

Mitä syödä juhannuksena?

Juhannus on yksi suomalaisten vuoden kohokohtia. Juhannus on juhlan aikaa, ja silloin kannattaa pistää pöydät koreiksi. Perinteet näkyvät edelleen vahvasti. Yhä useampi suomalainen turvautuu perinteisten eväiden lisäksi uusimpiin trendiruokiin.

Perinteisesti juhannuspöytä katetaan buffet-tyyliin. Tarjolla on runsaasti vaihtoehtoja niin kylmien kuin lämpimien ruokien joukosta.

Tyypillinen juhannuskattaus näyttää tältä:

• Uudet perunat tillin ja voin kera
• Silliä useissa makuvaihtoehdoissa (esim. sinappisilli, valkosipulisilli)
• Savustettua ja graavattua lohta
• Grillatut lihat, makkarat ja kasvikset
• Vihersalaatit
• Leipäjuustoa ja lakkahilloa jälkiruoaksi
• Mansikkakakku tai marjainen pavlova

Juhannuksen ruoat ovat usein yksinkertaisia. Kotimaiset raaka-aineet ovat pääosassa. Niistä voi valmistaa herkullisia ruokia kaikenikäisille. Maistuvat ruoat ovat olennainen osa juhannuksen juhlaa.

Grilliherkut ja mökkiruoka

Grillaaminen kuuluu kesään samaan tapaan kuin hyttyset, aurinko ja vesisateet. Grillin äärellä on mukavaa viettää aikaa ja nauttia ulkoilmasta. Hyvä grilliateria syntyy yksinkertaisista raaka-aineista.

Lihan ja kalan lisäksi grilliin voi laittaa kasviksia, juustoja tai vaikka hedelmiä. Marinoitu tofu, maissit, halloumi ja täytetyt paprikat tuovat vaihtelua.

Mökkeillessä ruokailut saavat uusia ulottuvuuksia. Yksinkertaiset perunalla, sipulilla ja makkaralla täytetyt folionyytit ovat herkullisia. Niitä voi paistella nuotilla tai grillillä. Itse pyydetty kala on taivaallista, jos sen paistaa voissa tai savustaa savustuspöntössä. Mökkiruoat voi pitää simppeleinä. Tärkeintä on, että ruoanlaitto ja syöminen on nautinnollista.

Kesä on myös rappiostriimauksen parasta aikaa, mutta vielä sopii toivoa, että vastaava ilmiö rantautuisi myös kulinaristisiin kokemuksiin, eikä ainoastaan uhkapelien ympärille.

Syksy

Syksyt tuovat mukanaan vuoden runsaimman sadon. Pelloilta ja metsistä saadaan juureksia, marjoja, sieniä ja riistaa – kaikkea, mitä tarvitaan ravitsevan ruoan valmistukseen.

Syksyn sadonkorjuuaika tarkoittaa myös sitä, että on aika varautua kylmään talveen. Syksyllä voidaan säilöä esimerkiksi poimittuja marjoja ja muita ruokia pakastimen täydeltä.

Ruoanlaitossa siirrytään enemmän uunin ja patojen äärelle. Kokkaamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi porkkanaa, lanttua, palsternakkaa ja punajuuria. Nämä raaka-aineet korostavat syksyn makuja. Metsän antimia kannattaa myös hyödyntää.

Sieniruokien sesonki

Syksy on sienestäjän kulta-aikaa. Metsät ovat pullollaan useita sienilajeja, kuten kanttarelleja, suppilovahveroita, herkkutatteja ja mustatorvisieniä.

Sienien tunnistaminen on tärkeää. Osa sienistä ovat myrkyllisiä. Aloittelevan sienestäjän kannattaa pitäytyä tutuissa lajeissa. Apuna kannattaa käyttää sienikirjaa tai -sovellusta.

Sieniä voi hyödyntää monenlaisiin ruokiin. Niitä voi esimerkiksi paistaa tai käyttää keitoissa, kastikkeissa, piirakoissa tai risotossa. Kermainen kanttarellikastike tai suppilovahverokeitto ovat syksyn klassikkoruokia.

Lämpimät keitot ja pataruoat

Kun ulkona viilenee, keho kaipaa lämmikettä. Syksyisin on hyvä aika nauttia keittoja ja pataruokia. Kotimaiset juurekset, sipulit ja kaalit muodostavat pohjan syksyn maukkaimmille keitoille ja pataruoille.

Perinteiset lihapadat ovat suosiossa, mutta niiden rinnalle on noussut myös kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja. Linssipata, juureskeitto ja kikhernecurry tuovat vaihtelua liharuokien kylkeen. Laakerinlehdet, timjami ja paprikat toimivat oivina mausteina syksyn ruokiin.

Talvi

Talvi on aikaa, jolloin keittiöstä haetaan lämpöä, lohtua ja perinteitä. Pimeä aika ja pakkanen houkuttelevat nauttimaan raskaimmista ruoista.

Talvisesongin tyypillisiä raaka-aineita ovat juurekset, kotimaiset kalat, kuivatut hedelmät ja jouluiset mausteet, eli kaneli, neilikka ja inkivääri. Ruoanlaitossa käytetään useimmiten uunia, patoja tai haudutusta. Maitotuotteet ovat myös perinteisesti runsaammassa käytössä vuoden kylmimpinä aikoina.

Talvisin ruoka kuuluu osaksi useita juhlia. Itsenäisyyspäivänä, jouluna ja uutena vuotena on lupa nauttia herkullisista ruoista. Hyvä ateria lämmittää niin kehoa kuin mieltä.

Joulupöytä koreaksi – Parhaat jouluherkut

Joulu on Suomessa yksi vuoden merkityksellisimpiä juhlia. Perheet kokoontuvat yhteen, ja pöytään katetaan herkullisia ruokia. Ne tuovat mukanaan juhlatunnelmaa. Ruokien valmistukseen käytetään aikaa ja vaivaa. Joulupöytään istahtaminen on aina miellyttävää.

Tyypillinen joulupöytä Suomessa sisältää näitä klassikkoruokia:

• Joulukinkku ja sinappia
• Porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot
• Rosolli ja keitetyt kananmunat
• Graavilohta ja kylmäsavulohta
• Keitetyt perunat
• Glögi, piparit ja joulutortut

Uudenvuoden eväät kuosiin

Uudenvuoden juhlaa vietetään usein rennoissa merkeissä, ja tämä heijastuu myös tarjoiltaviin ruokiin. Perinteisen juhlaillallisen sijaan pöytään katetaan yleensä runsaasti erilaisia naposteltavia. Ideana on, että ruokia voi popsia illanvieton lomassa kavereiden tai perheen kesken. Perinteisin uuden vuoden ruoka on tunnetusti keitetyt nakit ja perunasalaatti.

Yhteenveto – Ruoka tuo iloa jokaiseen vuodenaikaan

Suomen ainutlaatuiset neljä vuodenaikaa tuovat ruokailuun jännittäviä vivahteita. Keväällä kaivataan raikkaita makuja, kun taas kesällä nautitaan tuoreista antimista. Syksyllä hyödynnetään sadonkorjuun runsautta. Talvella tyydytään raskaimpiin kehoa lämmittäviin ruokiin.

Ruokailuun saadaan vaihtelua vuoden ympäri, kun syödään sesonkien mukaan. Eikä ole kiellettyä nauttia kesäisistä ruoista vaikka keskellä talvella. Syksyiset sienet sopivat myös kevään ruokailuihin. Tärkeintä on, että ruoka maistuu, ja se on pääsääntöisesti terveellistä. Silloin tällöin herkuttelu ei pahaa tee.